Mitä sait säkkiisi, Yökettu

Selaa näytettä klikkaamalla hiirellä tai vetämällä kulmista.

Mitä sait säkkiisi, Yökettu?

Teksti Helena Blomerus, Satu Blomerus, Helena Korpela, kuvitus Irmeli Matilainen

Miralla on mielikuvitusystävä Yökettu, jonka kanssa hän seikkailee unien tarinoissa. Yöketulla on iso säkki, josta tarinoita löytyy. Eräänä aamuna Mira saa houkuteltua Yöketun mukaansa koko päiväksi. Ekaluokkalaisen Miran koulupäivän aikana reppuun kertyy uusia tarinanaiheita. Koulussa on mukavaa, kun Yökettu on tukena.

Miran vilkas pikkuveli Timi on esikoululainen. Yöketun repussa on pian tarinoita myös Timin päivän tapahtumista. Lapset pääsevät vierailulle mummon ja vaarin luo. Mummo ja vaari kertovat omasta lapsuudestaan. Taas täyttyy tarinareppu. Mitä Yöketun repussa onkaan päivän päättyessä?

Yökettu-kirjatyöryhmän tavoitteet:

Toteuttaa kuvakirja, jonka keskeisinä toimijoina, sankareina, ovat romanitaustaiset lapset. Romanilapsi on samanlainen kuin muutkin lapset – hänellä on samat toiveet, pelot, kuvitelmat ja unelmat kuin muillakin lapsilla. Lastenkirjojen keskushenkilönä ja sankarina romanilapsi on kuitenkin erittäin harvoin.
Antaa romanitaustaisille lapsille mahdollisuus samastua lastenkirjan päähenkilöihin, kokea itsensä kaltaiset lapset merkittävinä kirjallisuudessa ja tukea näin romanilasten itsetunnon vahvistumista.
Antaa muille kuin romanitaustaisille lapsille kuvaa romanilapsen elämästä samanlaisena kuin muutkin – romanikulttuuria ei nosteta esille erityisenä, vaan tavallisena elämäntapana; romanilapsi ei kirjassa ole ensisijaisesti romani, vaan lapsi.

Mitä arvostelut sanovat:

Ansaitsee laajemman lukijakunnan

Toisinaan kuvakirja avaa ikkunan uuteen maailmaan. Mitä sait säkkiisi, yökettu? raottaa pienen romanitytön arkea. Ekaluokkalainen Mira elää kuin lasikuplassa. Kun luokkatoverit pyörivät pulpeteissaan ja vilkuilevat toisiaan, Mira keskittyy siniseen kettuun, mielikuvitusystäväänsä. Miran mummon ja vaarin lapsuusmuistelut lomittuvat kiinnostavasti romanien lähihistoriaan. Romanien työssäkäynti yleistyi vasta 1970-luvulla, kun kunnat ryhtyivät järjestämään heille asuntoja. Miran isä ajaa bussia.

Vanhahtavassa kuvitustyylissä on jotakin valloittavaa. Punaposkiset, hymyilevät ihmiset ovat kuin Walt Disneyn menneestä maailmasta. Samaa hilpeyttä oli nähtävissä Irmeli Matilaisen kuvittamassa lastenkirjassa Heippa täällä bakteeri! (2007), joka sai tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon. Romaninaisten monikerroksiset hameet ja pitsipuserot ovat kuvakirjoissa tabu. Niitä näkee vain romanilapsille tehdyissä täsmäkirjoissa (esimerkiksi Romaniukin satureppu tai Drom - romanien tie). Mitä sait säkkiisi, yökettu? ansaitsee laajemman lukijakunnan. Edelleen joka viidettä romanilasta on kiusattu vakavasti koulussa, kerrottiin taannoin lehdessä.

Helsingin Sanomat, Ansa Saarnio

Suomen Kuvalehti valitsi Mitä sait säkkiisi, Yökettu-kirjan yhdeksi vuoden 2009 lastenkirjoista.

Ryhmätyönä syntynyt teos on ainoa laatuaan: kuvakirja suomalaisista romanilapsista.

Etnistä taustaa kirjassa ei nimetä. Mira ahertaa koulussa, Timi viihtyy päiväkodissa, äiti ompelee, isä ajaa bussia. Vaarin ja mummon luonakin on mukavaa. Kulkijaelämästä uneksitaan. Lapsilukijaa kiinnostanee unia ja unelmia keräävä sadunsininen kettu, aikuista taas kuvatun tosielämän hymyhuulinen sävy.

Suomen Kuvalehti, Kaisa Neimala

Toisenlaista elämää

Kuvakirja Mitä sait säkkiisi, yökettu (Pieni Karhu) kertoo Mirasta ja mielikuvitusystävä Yöketusta. Työryhmä Helena Blomerus, Satu Blomerus, Helena Korpela ja Irmeli Matilainen tutustuttavat samalla romaniperheen nykyaikaiseen elämään. Kortomuksessa on iloa ja läheisyyttä. Isovanhempien tarinoissa muistellaan kursailematta myös hankalia asioita, mm. köyhyyttä ja koditonta vaeltelua. Miran kodin valoisalla perhekuvauksella kirja luo toiveikkuutta ja hälventää ennakkoluuloja.

Lapsen maailma, Ismo Loivamaa