Pienen Karhun selkokirjat

Heikki Saure

Selkokieltä tarvitsevat hyvin erilaiset ihmiset: eri vammaisryhmät, lukemis- ja kirjoitusvaikeuksista kärsivät ihmiset, vanhukset ja maahanmuuttajat. Selkokielestä on iloa kaikille, joilla on vaikeuksia kielen ymmärtämisessä. Selkokielen kohderyhmään kuuluu 200 000 - 350 000 suomalaista eli 4-7 prosenttia kansalaisista. Noin 4-8 prosenttia lapsista ja nuorista tarvitsee selkokieltä. Ensimmäiset selkokirjat Suomessa julkaistiin 1980-luvun alussa. Nykyisin kirjoja ilmestyy Opetusministeriön tuella noin kymmenen vuodessa.

Laajaa yhteistyötä
Selkokielen puolesta työskentelee Selkokeskus, joka aloitti toimintansa vuonna 2000. Sen tehtävä on edistää selkokielistä tiedotusta ja kulttuuria. Selkokeskuksen arkeen kuuluu yhteistyö monien eri tahojen kanssa. Selkokeskus julkaisee monenlaista tiedotusmateriaalia. Se on julkaissut selkoesitteitä muun muassa laeista, liikenneturvallisuudesta ja matkapuhelimen käytöstä. Se ylläpitää nettisivuja, joista löytyy runsaasti tietoa selkokielestä ja selkokielistä materiaalia. Keskus osallistuu selkokieleen liittyvän koulutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Selkouutisia luetaan kouluissa

Selkokeskus julkaisee Selkouutiset-lehteä ja ruotsinkielistä LL-Bladetia. Ne ovat helppolukuisia uutislehtiä, jotka leviävät eri vammaisryhmille, maahanmuuttajille, ulkosuomalaisille, vanhuksille ja koululaisille.
Lehdet ilmestyvät joka toinen viikko. Tavallisilla ala-asteilla Selkouutisia käytetään mediakasvatuksessa. Selkouutisia käytetään myös normaaleilla ala-asteilla. Sen avulla on helppo opiskella, mikä sanomalehti on ja miten se on rakennettu. Sitä lukevat myös erityisluokat ja maahanmuuttajat.

 
"Selkokieli on sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi mukautettua kieltä niitä ihmisiä varten, joilla on vaikeuksia lukemisessa ja ymmärtämisessä, tai jotka opettelevat lukemaan."